Hän kertoi suuntaavansa läheiselle nuotiopaikalle. Polttopuita siellä tuskin olisi nimeksikään, mutta se ei kuulemma olisi ongelma. Vielä oli runsaasti jäljellä edelliseltä reissulta kerättyjä polttotarpeita ja ne kulkisivat vaivattomasti mukana.
 
Siispä matkaan, pieni pyrähdys metsäpolulle eikä aikaakaan kun ensimmäiset savukiehkurat jo tarttuvat tuulen mukaan. Illan aikana pysähtyi paikalle myös yksi jos toinenkin kulkija tulta tuijottelemaan, kuuta katsomaan. Ihmettelyn aihe oli aina sama.
 
- Kylläpä rätisee ja paukkuu kovasti tuo sinun nuotiosi.
- Niinhän tuo tekee. Nämä minun polttopuut ovat kuusta.