Tämä on Vääristynyt. - Ainakin kun peilaa tätä muistikuviin ja tapahtumiin kuvan taustalla... 

Kyllähän se todellisuudessa meni niin, että Jurvassa Etelä-Pohjanmaalla joskus 90-luvun puolivälissä meillä oli kiire ja hätä. Naapurin pojan kanssa olimme aikamme yrittäneet muurahaisia metsässä tulitikuilla käristää, vaan kun siinä hommassa ei päästy toivottuihin tuloksiin, kokeiltiin sitten onnistuisiko meiltä paremmin tulen hallussapito hakkuuaukean kuivassa heinikossa.

Eikä sitä touhua tietenkään kovin kauaa tarvinnut kokeilla, kun jo huomasimme että kaikkia maailman asioita ei vain voi hallita. Kymmenkesäisten poikien kuvitelmat kyvykkyydestään vaihtuivat varsin nopeasti vahvaksi rajallisuuden kokemukseksi, kun tulen päälle hyppiminenkään ei vienyt siltä sen halua syödä kaikkea ympäriltään.

Hätähän sellaisesta tulee. Ja kun on hätä, silloin sitä juoksee. Ja me pojat juostiin, juostiin aukealta, juostiin metsäautotietä, juostiin takametsän polkua ja juostiin kotipihan läpi ja juostiin vielä samaa vauhtia sisälle asti.

Suurin hätä kuitenkin meinasi iskeä siinä kohtaa, kun kotona ei heti meinattu uskoa selontekoamme tilanteesta. Mutta niin kuin monessa muussakin tilanteessa, tässäkin auttoi se, että usko vaihtui näkemiseen. Metsän takaa männyn latvojen yläpuolelle nouseva harmaa savu auttoi ymmärtämään tilanteen vakavuuden.

Onni onnettomuudessa oli kuitenkin tuon päivän tuulettoman tyyni keli ja ensimmäisenä paikalle rientäneen isäni tekemä alkusammutustyö. Ne antoivat sen verran peliaikaa, että myös tämän pelin taitajat ehtivät pelikentälle metsän reunaan ennen kuin liekit ehtivät nuolemaan puita. Palo saatiin rajattua aukealle ja niin säilyi metsä ja säilyi metsän takana olevat talot.

Koska sen suuremmilta vahingoilta vältyttiin, tilanne sovittiin kuitatuksi sillä, että onnistuneen kulotuskeikkansa jälkeen palomiehet söivät vatsansa täyteen naapurin isän omistamassa pizzeriassa.

Ja me pojat puolestaan opimme, että ihan kaikkea ei voi hallita ja ihan kaikkea ei myöskään kannata kokeilla.

Siinäpä se stoori ja muistikuvat.

Ja siis. Muistikuvat ja kuvat. Yksi kuva kyllä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... Mutta koska kuva voi myös olla vääristynyt ja hölpötellä asiat omalla tavallaan... ei tällä kertaa uskota tätä kuvaa. - Ei ollut yötä ja kuun valoa, ei ollut mäkistä maastoa. Oli vain hätä.